torstai 12. huhtikuuta 2012

Meren viljaa

Kun olen katsellut karttaa meren pohjasta ja sitä valtavaa aluetta, joka on tutkimatta, olen miettinyt, miksi mennä merta edemmäs kalaan. Science fiction löytyy omalta planeetaltamme. Minä en perinteisistä scifeistä kauheasti välitä, mutta olen koukussa vedenalaisiin tieteisjuttuihin ja seikkailuihin.


Ja kas kummaa, Arthur C. Clarke on minun kanssani samoilla linjoilla avaruuden ja valtamerien samankaltaisuudessa – paitsi että hän keksi idean jo 1950-luvulla. Tämä oli taas yllätys tällaiselle ei-scifien-lukijalle, joka tiesi maailmankuulun kirjailijan vain nimeltä.

The Deep Range kertoo astronautista, joka ei enää voi toimia avaruudessa, joten ammatinvaihto on paikallaan. Onneksi maailman merissä on haastetta ja tekemistä, sillä ihmiskunnan ruokahuolto on siirtynyt planktonin viljelyyn ja valaiden kasvatukseen. Tämä ei ole niin kauheaa miltä kuulostaa, sillä meren viljaa ja karjaa hoidetaan kirjassa mahdollisimman humaanilla tavalla. Kaikki ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista mitä luullaan.

Kirjan tapahtumat ajoittuvat ehkä 2050-luvulle. Maailmassa on viisi miljardia hyvin koulutettua ihmistä, jotka elävät aidossa demokratiassa yhden maailmanhallituksen alaisuudessa. Ensimmäinen siirtokunta toimii Marsissa ja toinen Venuksessa. Nämä skenaariot eivät häirinneet minua yhtään, sillä ne tulivat tarinan ohessa. Itse asiassa ne herättivät paljon ajatuksia samalla kun itse tarina kulki sujuvasti eteenpäin.

Kirja pähkinänkuoressa

Nimi: The Deep Range
Kirjaiija: Arthur C. Clarke
Kustantaja: Bantam (1958, 1991)

Mian arvio: ****

1 kommentti:

  1. Ja taas uusi kirja lukulistalle. Hyvät kirjat ovat ajattomia, eikä niitä ole koskaan liikaa. Kiitos vinkistä!

    Vaikka aurinkokuntaamme liittyvät skenaariot ovat ehkä hiukan muuttuneet, ajatus aidosta demokratiasta vetoaa edelleen ainakin tällaiseen hippiin.. Toivossa on hyvä elää.

    VastaaPoista