tiistai 29. maaliskuuta 2011
Aurinkoenergiaa ja lempeä
Olen huomannut toimivani aurinkoenergialla. Kun valon määrä lisääntyy, kömmin peiton alta esiin ja alan liikkua ja touhuta ylenpalttisesti, koko pitkän talven edestä. Tästä johtuen kaadun illalla sänkyyn, ja jaksan lukea noin 3 sivua ennen kuin silmät painuvat väkisin kiinni. En jaksa lukea enempää, vaikka mieluusti jo bloggaisin haukottelun vaikutuksesta niin fyysiseen kuin henkiseenkin terveyteen!
Tätä odotellessa ajattelin kysellä lempikirjojanne, -hahmojanne ja -lukukokemuksianne.
Facebookissa on kiertänyt kaikenlaista kyselyä, mutta sosiaalisessa mediassa on tapana esittää itsensä ihan pikkuisen paremmassa valossa kuin sovituskopissa. Ajattelinkin kysyä ihan OIKEITA lemppareita, niitä, jotka ovat jääneet mieleen vuosien varrella kaikista maailman kirjoista.
Tässä ehdotuksia pohdintaan, muutakin saa toki laittaa! (Laitan omanikin vasta kommentteihin, niin en sotke pohdintaasi.)
- Lempikirja (kyselyissä/oikeasti; ennen/nyt):
- Lempikirjailija(t):
- Lempihahmo(t):
- Paras lukukokemus:
- Tehnyt suurimman vaikutuksen:
- Kirjailija, jota olen lukenut eniten:
- Lempilukemistani juuri nyt:
- Paras petikaveri:
- Inhokkikirja(t):
- Inhokkikirjailija(t):
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
- Lempikirja: Olen vuosien ajan vastannut tähän "Sadan vuoden yksinäisyys", kun pidin siitä niin hurjasti aikanaan (öö, yli 20 vuotta sitten). Taitaa olla aika valita uusi, se voisi olla Toni Morrisonin "Beloved". Ja ihan rinnalle kapuaa Sofi Oksasen "Puhdistus".
VastaaPoista- Lempikirjailijat: Toni Morrison, Ian McEwan, Nick Hornby
- Lempihahmot: "Pikku naisia" -kirjan Jo, ja Maria Kalliosta tykkään. Viime aikoina "The Help" -kirjan Aibileen.
- Paras lukukokemus: En ole ahminut mitään niin kuin "Da Vinci -koodia" sitten lapsuusvuosien (jolloin kaikki kirjat piti ahmia)
- Tehnyt suurimman vaikutuksen: Viimeksi Sofi Oksasen "Puhdistus". Tyttö taitaa vielä saada Nobelin!
- Kirjailija, jota olen lukenut eniten: Agatha Christietä todennäköisesti lähes 30 vuotta sitten, sen jälkeen Stephen Kingiä ja Sydney Sheldonia. Ja lempikirjailijoitani toki.
- Lempilukemistani juuri nyt: "Sukkasillaan" -opaskirja sukkien neulontaan. Ja "Hurja Kroko" -kirjat on kestosuosikkeja.
- Paras petikaveri: Nick Hornbyä lukisin mieluusti, mutta Kindlestä kuunneltuna Jane Austenin "Pride and Prejudice" on kyllä loistavaa.
- Inhokkikirjailijat ja inhokkikirjat: Reijo Mäki (Jussi Varekset) ja Seppo Jokinen (Sakari Koskiset) - nämä ankeat keski-ikäiset ukot ovat tylsintä mitä voin kuvitella.
Lempikirja (kyselyissä/oikeasti; ennen/nyt):
VastaaPoistaTämä on niin vaikea kysymys ja vastaus vaihtelee fiiliksen mukaan. Yleensä vastaan aina "Taru sormusten herrasta" tai "Ruohometsän kansa", ne kun ovat on itselleni sellaisia kestoklassikoita. Tällä hetkellä sanoisin, että lempikirjani on Ishiguron "Never let me go".
Lempikirjailija(t):
mm. Perez-Reverte, Ishiguro, Banks, Tolkien, le Guin
Lempihahmo(t):
Lucas Corso ("Yhdeksännen portin" charmantti kirjankeräilijä)
Corto Maltese (tämä on sarjakuvahahmo, mutta silti ihan paras)
Ronja ryövärintyttären Ronja (iik, sehän kiroileekin)
Gandalf (no, se on maailman kovin velho)
Peppi pitkätossu (se on sellainen ihana anarkisti)
Vihervaaran Anna (joutuu aina pulaan, mutta sydän paikallaan)
- Paras lukukokemus:
Zafonin "Tuule varjo" oli miellyttävä lukukokemus. En olisi suonut sen loppuvan laisinkaan.
- Tehnyt suurimman vaikutuksen:
Voisin kaatua Saramagon suuntaan, eli pistetään Kertomus Sokeudesta.
- Kirjailija, jota olen lukenut eniten:
Varmaan minullakin tuo Agatha Christie. Ja Iain M. Banksin ja Perez-Reeverten kirjoja on tullut luettua vaikka kuinka monta. Ja Tolkieniltakin lähes kaikki mahdollinen joitakin lastenkirjoja lukuunottamatta. Ja sitten on vielä kauhea kasa Lucy M. Montogomeryn tyttökirjoja.
- Lempilukemistani juuri nyt:
Tällä hetkellä uppoavat hyvin kirjoitetut, historiallisia juonteita sisältävät kirjat, seä jonkinlaista yhteiskuntakritiikkiä sisältävät scifit.
- Paras petikaveri:
Tietysti kulloinkin virallisessa luennassa olevat kirjat ovat parhaimmilaan myös parhaita petikavereita.Selailukirjoista puutarhakirjat, friikkikirjat (tyyliin "magic and witchcraft") sekä tähtitiedettä käsittelevät opukset pääsevät usein myös petilukemiseksi.
- Inhokkikirja(t)/kirjailija(t):
Kaikki huonot käännökset tökkivät, eli sinänsä hyvän kirjan voi pilata myös huono käännös. En tykkää yhtään Reijo Mäestä. Enkä mistään hinnasta aloittaisi Kalle Päätalon kirjoja. En lämpene miehiselle uholle.
- Lempikirja (kyselyissä/oikeasti; ennen/nyt):
VastaaPoistaLuen kaikenlaista kirjallisuutta. Oikeasti tykkään dekkareista. Ennen minulle kävivät kaikki dekkarit, mutta nykyään luen vain hyviä dekkareita. Niitä ei paljon löydy - tai sitten minun makuni on muuttunut.
- Lempikirjailija(t):
Patrician Cornwellin ja John Sandfordin englanninkielisten pokkarien ilmestyminen on minulle vuoden kohokohta. Ostan kirjat saman tien, mutta säästän niitä lomille tai muihin erikoistilaisuuksiin. Luen vain muutaman sivun ennakkoon, ja sitten vielä pari, ja lopulta kirjan takakansi tuli taas vastaan.
Suomalaisista dekkareista kohokohta on Juha Numminen, joka piti välillä vuosikaudet taukoa ja sai minut epätoivon partaalle. Ja joka pitää taas taukoa ja saa minut käymään pari kertaa vuodessa kustantamon sivuilla katsomassa uutuuksia, mutta hiljaista on.
- Lempihahmo(t): Kay Scarpetta on niin hyvä ja viisas, ja hänen särmikäs sisarentyttärensä Lucy on kiinnostava. Juha Nummisen kaikki hahmot ovat aina mainioita.
- Inhokkikirja(t), inhokkikirjailija(t):
Kun kirjahyllyssä on tusina Reijo Mäen kirjaa, on paha mennä sanomaan, että se olisi inhokki. Lopetin Mäen dekkareiden lukemisen joku vuosi sitten, sillä pakolliset seksikohtaukset ja väkinäinen huumori alkoivat vihdoin kyllästyttää. Sama koskee Leena Lehtolaista, jota myös löytyy paljon kirjahyllystä. Sekin alkoi kyllästyttää, tosin eri syistä.
Näiden kahden bestseller-kirjailijan lisäksi Suomi on täynnä kökköjä dekkareita, joista minä olen lukenut suuren osan. Koska hyviä suomalaisia on vähän, päätin vaihtaa norjalaisen Jo Nesbøn dekkareihin. Perusteellisena aloitin niistä ensimmäisestä (Lepakkomies, 1997), joka oli niin huono, että muut Nesbøt jäivät lukematta.
Lempikirja
VastaaPoistaTämä on ollut pitkään Etelän kuningatar. Teininä olisin vastannut Belgarionin taru (5 kirjaa) ja vähän myöhemmin Taivaan pilarit. Nykyisin alkaa olla jo vaikea sanoa, mutta fantasian puolelle sekin menee: Tulen ja jään laulu -saaga (josta muuten VIHDOIN ilmestyy seuraava kirja heinäkuussa ja HBO aloittaa TV-sarjan esittämisen).
Lempikirjailijat
Arturo Perez-Reverte, Carlos Ruiz Zafon, Daphne du Maurier, George R.R. Martin, Jane Austen.. näitähän riittää.
Lempihahmo(t)
Alter egoni Teresa Mendoza (Etelän kuningatar),
Terry Pratchettin Kuolema,
Reneé (Siilin elenganssi),
Arya (Tulen ja jään laulu)
Paras lukukokemus
Taas Etelän kuningatar. Molemmilla kerroilla.
Tehnyt suurimman vaikutuksen:
Aikanaan Taivaan pilarit.
Kirjailija, jota olen lukenut eniten
Carolyn Keene aivan varmasti! Luin kaikki sadat Neiti Etsivät mitä paikalliskirjastosta aikanaan löytyi. Sitten vaihdoin Merja Jaloon ja siitä Agatha Christien teoksiin :)
Lempilukemista juuri nyt
Odotan, että pääsen lukemaan Hannu Rajaniemen the Quantum Thiefin!
Paras petikaveri
Joku seikkailukirja. Ei liian painava...
Inhokkikirjat/-kirjailijat
Nora Roberts ei vaan lähde. Ei vaikka kuinka joskus yritin. Meni hermot parilla ensimmäisellä sivulla, kun arvasin jo miten kirjassa käy. Muutenkin sellaiset hömppäkirjat, jossa miehet ja naiset ovat kerta toisensa jälkeen samanlaisia ja kirjan suurin ongelma on, että ymmärtävätkö he koskaan toisiaan, niin en vaan jaksa lukea sellaista. Yksi ainoa tällainen on onnistunut: Mr. Darcyn ja Elisabeth Bennetin jälkeen on muiden enää turhe edes yrittää.
Lempeästi hullu: Iijoki, ii! En myöskään kajoaisi niihin pitkällä tikullakaan.
VastaaPoistaMia: Tunnen erään toisenkin henkilön, joka haluaa aloittaa kirjasarjansa siitä ensimmäisestä kirjasta. Ja siihen se helposti tökkää - päähenkilö ei ole ehkä ihan vielä hioutunut parhaimmilleen, kirjailija hakee vielä tyyliään. Mielestäni kannattaa, kaiken uhallakin, aloittaa uudemmasta päästä, ja sitten jos haluaa jatkaa, voi palata alkupään teoksiin myös. (Juha Nummista en olekaan lukenut - suositteletko aloittamaan ensimmäisestä, vai mikä olisi edustavin?)
Teresita: Mr. Darcy! *menee ihastuksesta sanattomaksi* Ihana Mr. Darcy!
Teresita: Hyvä, kun nostit esiin Carolyn Keenen. Tätä tuottoisaa kirjailijaa on tullut teininä luettua paljon. Tuo Rajaniemen kirja kiinnostaa. Suomalaiset eivät usein scifiä kirjoita. R.R. Martinit ovat jostain syystä jääneet lukematta. Pitäisi varmaan lukaista muutama kirja, ennen kuin katsoo sarjaa.
VastaaPoistaMia: Olen lukenut Reijolta pari kirjaa, mutta se miehinen uho vaan tökkii. Puolisoni lukee Mäkeä ja hirnuu koko ajan lukiessaan. Sanoo, että toistavat kyllä itseään, mutta ovat lukukelpoisia, kunhan niitä ei lue liian usein. Luin muuten Nesbolta kolme kirjaa. En nyt muista mitä olivat. Harry Hole (käsittämätön nimi!) niissä seikkali.
Asteriina: Yläasteella jouduin katsomaan "Elämän vonkamiehen". Katselukokemus jätti niin syvät arvet, että saan kylmiä väreitä edelleenkin, jos joku mainitsee Päätalon.
Pakko vielä lisätä muutama kirjailija lempikirjailijoiden joukkoon. Eli tungen listaan vielä seuraavat: Dan Simmons, Kjell Westö, Alastair Reynolds, Donna Tartt, Sarah Walters sekä Neil Gaiman.
VastaaPoistaKommentti Asteriinan mainitsemaan sukkien neulontaan. Luin tänään Naantalin birgittalaisluostarin elämästä. Siellä rukoiltiin ja tehtiin työtä, mikä nyt ei ole yllätys. En ole kuitenkaan koskaan kuullut ”Naantalin sukkaperinteestä”, joka pelasti kaupungin taloudelliselta ahdingolta uskonpuhdistuksen jälkeen. Pelastus oli birgittalaisnunnien ansiota, he kun olivat opettaneet naantalilaisille kantapäänteon taidon.
VastaaPoistaEi pidä aliarvioida kutomisen voimaa..
VastaaPoistaAsteriinalle: Juha Nummisen dekkareiden päähenkilö 1990-luvulla oli Mauri ”Kippo” Kemppainen, joka on melkein yhtä kauhea nimi kuin Harry Hole. Kemppaisen ystävä/vihamies, toimittaja Make Sarkala sekä joukko pienempiä hahmoja ovat mukana näissä kirjoissa.
VastaaPoistaSen jälkeen, kun Numminen palasi dekkarien kirjoitustauolta 2000-luvulla, kirjojen päähenkilöt ovat vaihdelleet niin, että tarinat kiertyvät aikaisempien sivuhenkilöiden ympärille (sivuhenkilö kerrallaan nostetaan aina yhden kirjan päähenkilöksi) ja nämä uudemmat dekkarit ovat melko autonomisia tarinoita. Ehkä sellaisella on hyvä aloittaa, niin näet, pidätkö Nummisen tyylistä.