Luulin aluksi lukevani tosijuttua lentokoneen putoamisesta Kaakkois-Aasian viidakkoon, mutta eloonjääneiden persoonat aiheuttivat nopeasti epäilyksiä. Kenelläkään ei voi käydä niin hyvää tuuria, että pelastuu eläkkeellä olevan englantilaisen lentäjän ja paikallisen lentoemännän kanssa. Molemmilla hahmoilla oli kuitenkin kirjassa tarkoituksensa, sillä siihen aikaan oli vielä miesten ja naisten töitä. Myös viidakossa.
Periaatteessa selviytymistarinat ovat aina kiinnostavia kun miettii, mitä itse tekisi samassa tilanteessa. Ruokaa ja juomaa. Check. Ensiapulaukku. Check. Kompassi. Check. Varo käärmeitä. Check. Varo sissejä. Check. Löydä viidakkoon hylätty lentokone. Check. Kesytä norsu ja käytä sitä kiitoradan raivaamiseen. Check. Kasva pojasta mieheksi. Check.
Viidakon vangit on kaavamainen viihdejännäri, enkä usko tekeväni vääryyttä lukemalla siitä vain referaatin. Lukiessani mietin, että sujuvan lyhennelmän kirjoittaminen taitaa olla kovaa työtä. Ja jonkun tämäkin työ on tehtävä. Kunpa Valitut Palat olisi ymmärtänyt lyhentää Game of Thronesin Kirjavalioiksi, niin Lempeästi hullun urakka olisi ohi yhdessä illassa.
Nimi: Viidakon vangit
Kirjailija: Wilbur Wright
Alkuperäinen nimi: Carter´s Castle (1983)
Suomentaja: Anna Roshier
Kustantaja: Valitut Kirjavaliot (1986)
Mian arvio: **
Hauska aihe! Kirjojen referoiminen on varmasti ihan oikeasti todella hankalaa. En ainakaan itse pystyisi tekemään toimivaa lyhennelmää meneillään olevasta luku-urakastani. Kaikki kunnia referoijille.
VastaaPoistaLuin tenavana mummolle tulleita Valittuja paloja, kunnes erään kerran oikein kunnolla tarinan koukkuun jäätyäni tajusin, että tarinaa on lyhennetty. Muistan pettymyksen ja huijauksen maun vieläkin (olin siis itse niin tyhmä etten aiemmin tajunnut..) enkä ole sen mokomin referaatteihin koskenut. Vaikka siinä olen samaa mieltä, että kaikki kunnia referoijille. Homma ei taatusti ole helppo.
VastaaPoistaMutta väkisin joutuu miettimään, että eikö se ole vähän sama, kuin jonkun taidemaalarin teoksesta otettaisiin vain osa tai osia nähtäväksi? Ei se ole enää sama asia.
Mitä Westerosin valtakuntaan tulee, täällä mennään samoila linjoilla. Tosin luin Valtaistuinpelin jo kuutisen vuotta sitten ja sitä mukaa kirja per vuosi, kunnes jämähdin tuohon neljännen alkuun. Nyt kun viides on ilmestynyt englanniksi, ajattelin vihdoin lukaista tuon Korppien kestit Lohikäärmentanssin suomennosta odotellessani. Suomeksi olen siis nämä lukenut, koska sivumäärä on jo niin puuduttava, etten saisi englanninkielellä urakkaa loppuun ikinä. Kirjoittaisi nyt vain ne puuttuvat kaksi osaa ja ilmestyisi DVD-boxi ensimmäisestä kirjasta, niin olisin vieläkin tyytyväisempi :)
Muistan Kirjavaliot mummolan hyllystä. Vieläköhän näitä julkaistaan? Ilmeisesti suomentaja kääntää valmiin englanninkielisen referaatin suomeksi; käyttääköhän hän lähdemateriaalina jo suomennettua kokonaista teosta, vai onko lyhennelmä ensijulkaisu suomeksi? Julkaiseekohan joku toinen kustantaja näistä kokonaisia versioita? Millä perusteella kirjat on valittu referoitaviksi (hyvyys vai huonous)? Mikä on lyhennelmän kohderyhmä? Onko ideana antaa lyhennelmä niille, jotka eivät jaksa lukea koko kirjaa, vai onko se vain tiiseri, jotta lukija hankkisi koko kirjan itselleen? Mielenkiintoinen ilmiö!
VastaaPoistaEn tiedä, julkaistaanko Kirjavalioita nykypäivänä. Referoidut kirjat ovat käsittääkseni aikakautensa menestysteoksia, jotka Valitut Palat lyhentää noin satasivuiseksi ”kirjaksi”.
VastaaPoistaMutta mikä työ! Miten referoida kokonainen kirja? Jättäisitkö pois tapahtumia vai sivuhenkilöitä? Entä jos näihin viitataan myöhemmin kirjassa, pitääkö kohtaus kirjoittaa uudelleen? Melkein helpompaa olisi kirjoittaa uusi kirja.
Kohderyhmä on minulle mysteeri, mutta jokin idea Kirjavalioissa ja Valituissa paloissa yleensäkin on, sillä kyse on suuresta amerikkalaisesta mediaimperiumista.