Suuren laman ja joukkotyöttömyyden aikana 1930-luvulla Betty MacDonaldin sisko Mary sai niin paljon työpaikkoja, että niitä riitti myös Betty-siskolle. Usein Mary oli sihteerinä jossain toimistossa ja palkkasi siskonsa apulaiseksi pomolta kysymättä. Palkka oli kolminkertainen naisten yleiseen palkkatasoon nähden, mikäli palkkatyötä oli edes tarjolla. Yleensä ei ollut. Iltakoulun konekirjoitus-kurssilla Betty ihmetteli sitä, että hän oli viidestäkymmenestä kurssilaisesta ainoa, jolla oli työpaikka, vaikka oli huonoin sihteeri. Mutta kun Mary-sisko oli niin hyvä tyyppi!
MacDonald kertoo hauskoja tarinoita elämästään ja nousi jonkinlaiseen kuuluisuuteen kanafarmista kertovalla kirjallaan Muna ja minä. Menestys-kirja kertoo ajasta kanafarmin ja Muna-kirjan välissä. Betty oli mennyt 18-vuotiaana naimisiin ja tämä Menestys-kirja alkaa siitä, kun hän parikymppisenä jättää miehensä ja muuttaa kahden pienen lapsensa kanssa takaisin kotiin äitinsä ja sisarustensa luokse. Rahaa ei ollut, mutta talo oli aina täynnä ystäviä ja iloista puheensorinaa.
Kirjaa lukiessani ja entistä enemmän ärsyyntyessäni mietin, onko kaikki vain asenteesta kiinni? Et voi vaikuttaa tilanteeseen, mutta voit vaikuttaa omaan asenteeseen. Ihmiset tekivät epätoivoissaan itsemurhia mutta tämä perhe tienasi rahaa siellä ja tuhlasi täällä ja kahvitteli velanperijöiden kanssa. Betty MacDonald on vaurastunut näiden tapahtumien jälkeen. Tässä kirjassa hän kertoo, että vaikka oltiin köyhiä, niin tämä oli elämän parasta aikaa. Enpä usko. Köyhien amerikkalaisten elämä näytti tällaiselta kun tässä Dorothea Langen kuuluisassa kuvassa.
MacDonaldin kirja on täynnä juttuja kymmenistä hassuista työpaikoista, kymmenistä hassuista retkistä firmojen laskuun, kymmenistä hassuista kavaljeereista ja kymmenistä hassuista ravintolailloista. (Bettyn pienet lapset olivat sillä aikaa Bettyn äidin kanssa kodikkaassa keittiössä tekemässä herkkuruokia.) MacDonaldin kirja on niin oivallinen esimerkki itseironiaan verhotusta omakehusta (humble brag), että ansaitsee toisenkin tähden.
Kirja pähkinänkuoressa
Nimi: Menestys ja minä
Kirjailija: Betty MacDonald
Alkuperäinen nimi: Anybody can do anything (1950)
Kääntäjä: S. S. Taula
Kustantaja: Gummerus (1953)
Mian arvio: **
Kirjan englanninkielinen nimi "Anybody can do anything" kertoo kaiken olennaisen. Amerikassa kaikki on pelkästä asenteesta kiinni. Että asenne kuntoon vain ja kaikki huolet häviävät. Hyvä tietää, että niillä miljoonilla suuren talouslaman jalkoihin jääneillä olikin pelkkä asenneongelma.
VastaaPoistaTähän mainitsemaasi "humble bragiin" törmää muuten nykyään todella usein. Erityisesti Facebook on tämän ilmiön mekka.
Tuo Langen kuva on todella hieno. Tässä näkyvät laman kasvot.
VastaaPoistaMacDonaldhan on ollut edelläkävijä! Vastaavia "You Can Do Anything" -itsensäkehittämiskirjojahan on nykyään pilvin pimein. Dale Carnegie oli se, joka varsinaisesti aloitti self help -kirjojen buumin oppaallaan "How to Win Friends and Influence People", vasta vuonna 1963! Aikamoinen tyyppi, tosiaan!
VastaaPoistaNiin no, ”You Can Do Anything” -tyyppejä voi katsella esimerkiksi American Idolsin ensimmäisissä jaksoissa, joissa esiintyy sellaisia ihmisiä, joiden mielestä kaikki (tässä: rocktähteys) on vain asenteesta kiinni.
VastaaPoistaDorothea Lange –kuvahaku näyttää, minkälaista elämä suuren laman aikana oikeasti oli. Siinä kontekstissa MacDonaldin ”tosielämästä kertova” kirja on korkeintaan nykypäivän facebook-teeskentelyn edelläkävijä.