torstai 1. syyskuuta 2011

Vähän vinksallaan

Kiitos Asteriinan, nyt minäkin tiedän kuka Nick Hornby on. Toki olen nähnyt elokuvat High Fidelity ja About A Boy, mutta en tiennyt, että ne perustuvat Hornbyn kirjoihin. Ja kiitos Googlen, nyt tiedän, että Hornbyn lanko on Robert Harris. Toki olen nähnyt elokuvan The Ghost Writer, mutta en tiennyt että se perustuu Harrisin kirjaan. Kaksi bestseller-kirjailijaa samassa joulupöydässä!

Hornbyn kirja A Long Way Down kokoaa sattumalta yhteen neljä erilaista persoonaa. Asetelma muistutti Elisabeth Russelin Lumottua huhtikuuta, paitsi että Hornby on paljon terävämpi kirjoittaja. Kirjan nimi voisi olla: Itsemurha mahdollisuutena parempaan elämään. Jos Hornby olisi amerikkalainen, parempi elämä olisi selkeä päämäärä, mutta englantilaiselle kaiken täytyy olla vähän vinksallaan.


Kirja pähkinänkuoressa

Nimi: A Long Way Down
Kirjailija: Nick Hornby
Kustantaja: Penguin (2006)

Mian arvio: ***
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

5 kommenttia:

  1. Linnea / kujerruksia1. syyskuuta 2011 klo 8.45

    Tuota Hornbya minä en tiennytkään! Minulla on hyllyssä muutama odottelemassa, mm. juuri tuo High Fidelity. Ehkä jos sen pian..

    VastaaPoista
  2. Lempeästi hullu1. syyskuuta 2011 klo 17.28

    Oiva arvio englantilaisuuden ja amerikkalaisuuden eroista. Britit on tosiaan vähän vinksallaan ja amerikkalaiset suorastaan turhauttavan päämäärätietoisia.

    Hornby on ainakin yhden kirjan perusteella hyvä kirjoittaja (HIgh Fidelity). Juliet, Naked odottaa kirjahyllyssä vuoroaan, joten kohta on kokemusta jo kahdesta Hornbyn kirjasta.

    VastaaPoista
  3. Asteriina1. syyskuuta 2011 klo 20.20

    Rakastan Hornbyn viiltävää satiiria ja hyväntahtoista huumoria. Hän kirjoittaa kevyesti, mutta painavasta asiasta niin, että ajautuminen itsemurhaan on vain alkusysäys tapahtumille, egojen esittelyä ja koominen kohtaaminen. Päähenkilöiden motiivit ovat hyvin erilaiset, mutta kunkin elämäntilanteen ja luonteen perusteella tilanne on ymmärrettävä, lähes väistämätön. Eihän tästä voi seurata muuta kuin hulvatonta irrottelua!

    On vaikea lukea toisten arvosteluja omista lempikirjoistaan. Oma lempikirjailija on vähän kuin sukulainen, jota itsellä on oikeus arvostella, mutta ulkopuolisilla ei. Ja lempikirjathan on sydän karrella lukenut ja sielun sopukoihin säilönyt, joten niiden kritisointi on kuin oman hengentuotteen arvostelua.

    Mutta aikuinen, analyyttinen lukija kestää tämän. Ja jos ei kestä, jättää muiden mielipiteet lukematta.

    VastaaPoista
  4. Asteriina3. syyskuuta 2011 klo 21.29

    Hassua, Hornby ja Harris ovat samanikäisiä! Olisin ennemmin pitänyt Harrisia Hornbyn appiukkona, niin erilainen on heidän kirjoitustyylinsä! Hornby on nuorekas, "hip", Harris historiallinen kalkkis (olen lukenut vain "Enigman", "Ghost Writerin" annoin isälleni synttärilahjaksi).

    VastaaPoista
  5. Mia8. syyskuuta 2011 klo 8.44

    Vielä amerikkalaisten ja englantilaisten eroista. Kaksi elokuvaa samasta aiheesta eli siitä kuinka nuoret taistelevat avaruusolioita vastaan.

    http://www.imdb.com/title/tt1650062/

    http://www.imdb.com/title/tt1478964/

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)