perjantai 6. toukokuuta 2011

Riippukeinua varten

Kesä lähestyy ja kirjahullua kutkuttaa kovasti päästä notkuvien kirjapinojen keskelle. Paitsi, että pinoihin voisi vielä lisätä muutaman opuksen. Koska kaikilla meillä lukutoukilla on ollut lukuelämää jo ennen tätä blogia, olisi kiva kuulla mitä kesäkirjoja kannattaisi lisätä omalle lukulistalleen. Haluaisin pinooni ainakin pari hyvää jännäriä/dekkaria/trilleriä, muutaman katastrofin, hiukan kauhua sekä jotain höyhenenkevyttä. Vakavaakin saa ehdottaa. Ja klassikoita. Oikeastaan kaikki käy.

Vastalahjaksi lupaan muutaman ehdotuksen omalta ikuislistaltani.

7 kommenttia:

  1. Ota Ruiz Zafonin Tuulen varjo tai Perez-Reverterin Yhdeksäs portti. Kumpi vaan, juonta ja romantiikkaa riittää. Mutta älä ota molempia ainakaan peräkkäin, niissä on liikaa jotain samaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentustasi, Erja! Molemmat opukset kuuluvat lempikirjoihini. Olen samaa mieltä, niissä on jotain samaa.

    Oletko lukenut Zafonin Enkelipelin? Ei ollut Tuulen varjon veroinen, mutta ihan lukemisen arvoinen kuitenkin. Ja Perez-Revertellä on monta hyvää kirjaa, joskin Yhdeksäs portti menee Taistelumaalarin kanssa oman listani kärkeen.

    VastaaPoista
  3. 1)Leo Tolstoi: Sota ja rauha.

    Perustelut: tämän jälkeen voit sanoa, että ”silloin kesällä kun luin Sodan ja rauhan”, ”olin juuri lukemassa Sotaa ja rauhaa, kun..”, ”juuri kun olin lukemassa Sotaa ja rauhaa, niin..” jne.

    Onko kukaan lukenut sitä oikeasti? Jos kyllä, oliko hyvä?

    2)Steve Alten: Meg ja Steve Alten: The Trench

    Perustelut: The ocean will never be safe.. Ja sitten uimaan!

    VastaaPoista
  4. Olen aloittanut Sodan ja Rauhan kaksi kertaa appiukon suosituksesta. Kummallakin kerralla lukeminen on tyssännyt alkutekijöhinsä. En tiennyt kuka on kukin, koska kaikilla oli liian monta hellittelynimeä. Ja sitten oli liikaa maiseman kuvausta. Appiukko on lukenut Sodan ja Rauhan useaan otteeseen. Kaikki kunnia hänelle.

    Pitää lisätä The Trench listaan. Meressä uiminen on aina ollut hiukan pelottavaa, joten miksen tekisi siitä vielä pelottavampaa..

    Venäläisestä kirjallisuudesta tuli mieleeni kirjailija Boris Akunin, joka on luonut mainion poliisivirkamiehen, Erast Fandorinin. Sherlock-henkinen Erast ratkoo visaisia pulmia 1800-luvun lopun Venäjällä. Boris Akunin kirjoittaa (uskoakseni) venäläisittäin, mutta juonet etenevät hiukan vilkkaammin ja kuvaus on astetta kepeämpää. Akuninin kirjoja ei niinkään kannata lukea juonenkehityksen, vaan mielenkiintoisen ajankuvan vuoksi.

    VastaaPoista
  5. Olen tenttinyt Sodan ja rauhan, mutta voin tunnustaa lukeneeni vain ensimmäisen kolmesta osasta. Olin jopa ihan kiinnostunut alkuvaiheessa, mutta sitten lukemiseen tuli tauko, enkä enää saanut kiinni kaikista henkilöistä. En ole kyllä aikonut aloittaa uudestaan: liian paljon kirjoja, liian vähän aikaa.

    Toni Morrison kuuluu listallesi ehdottomasti, vaikka se "Jazz", tai mikä vaan. Ian McEwanilta ja Sofi Oksaselta mitä vaan, ja sitten John Irvingin "A Prayer for Owen Meany". (Sitten voit ehkä lukea uudestaan Idströmin "Veljeni Sebastianinkin", ja ymmärtää paremmin mikä silloin ahdisti?)

    VastaaPoista
  6. Kiitos vinkeistä! En ole vielä ehtinyt kolpata äitini kirjahyllyä Morrisoneista, mutta aikomus olisi. Oksasen Puhdistus odottaa edelleen mökillä ja Irvingin Owen Meany on myös jäänyt lukematta. Ja kaivan sen Idströmin jostain.. Tämä vinkkien saaminen on ihanaa!

    VastaaPoista
  7. Jos kaipaat viilennystä kesän helteeseen suosittelen ehdottomasti Tom Rob Smithin 'Lapsi 44' teosta. Hyytävä kuvaus Neuvostoliitosta ja koukuttava murhamysteeri samalla. Aivan loistavasti kirjoitettu kirja. On saanut jatko-osan Suuri puhe, jota en ole itse vielä lukenut..

    Jotain viatonta ja tyttömäistä, mutta ei ehdottomasti hömppää: Montgomeryn Sininen linna tai Dodie Smithin Linnanneidon lokikirja.

    Edelleen suosittelen Perez-Reverten Etelän kuningatarta. Se on samaa ilmapiiriä kuin muutkin Reverten kirjat eli hieman melankolista ehkä, mutta jotenkin kovin palkitsevaa. Ei tosin ole mikään mysteerikirja, mutta jotain siinä vaan oli ehdottoman hienoa.

    Ja juuri tuon Etelän kuningattaren vuoksi tietysti Monte Criston kreivi kuuluu ehdottomaan kesälukemiseen. Ainakin itselläni toivottavasti. Vaikka tarina on tuttu, en ole silti koskaan kirjaa lukenut.

    Mahtavaa miettiä kesäkirjoja!

    VastaaPoista