sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Itämerta myötäpäivään. Haistella tuulta.

Löysin kirjahyllystäni luontovalokuvaaja Seppo Keräsen kirjan The Baltic Sea ja päätin fiilistellä ennen Itämeren kiertomatkalle lähtöä. Tarkoitukseni on tehdä kierros pääasiassa oman hyllyn antimien voimin. Kirjoja olen saanut ja ostanut, Keräsen kirja kuuluu itse hankittuihin. Mietitte varmaan, miksi se on englanniksi ja samaa mietin minäkin. Tämä versio oli joskus kirja-alessa, josta sen ostin kun ajattelin, että sama se millä kielellä valokuvakirja on. Olin väärässä.

Kirjassa ei ole paljon tekstiä, mutta silti englanti aiheuttaa ongelmia. Kasvien ja eläinten nimet ovat minulle tuntemattomia englanniksi. Muun muassa goosander (isokoskelo), burbot (made), whitefish (siika), cormorant (merimetso), bullhead (simppu), eider (haahka), bloody cranesbill (verikurjenpolvi), painted lady (ohdakeperhonen). Kääntäjä Auli Hurme-Keränen on tehnyt asiantuntevaa työtä biologi Hans Hästbackan tekstien pohjalta, mutta minulle tämä aiheuttaa päänvaivaa. Tällaisessa kuvakirjassa sekä kuvat että tekstit ovat tarkkaan harkittuja, joten ei auta hypellä tuntemattomien sanojen yli kuten kaunokirjallisuuden kohdalla.

Keräsen kirja kulkee talvesta kesään ja kesästä syksyyn. Kuvat ovat komeita, joskin kaikki eivät ole mitään napakymppejä. Taitto on tyylikäs kuten valokuvakirjassa kuuluu olla. Keränen on saanut Vuoden Luontokuva –palkinnon vuonna 1989. Luontokuvia kannattaa joskus oikein pysähtyä katselemaan ja huomata sellaisia hetkiä, jotka liian helposti menevät meiltä ohi.

Identiteetin rakennusaineet: Luonnon kiertokulku.

Itämerellisyyden merkit: Keräsen kuvaamalla Itämerellä kalastajat, merikotkat ja hylkeet elävät rinnakkain karuissa oloissa.


Kirja pähkinänkuoressa

Nimi: Itämerellä / The Baltic Sea
Tekijä: Seppo Keränen
Kustantaja: WSOY (1996)

Mian arvio: ***

1 kommentti:

  1. Hei, Muistan nähneeni tämän kannen jossain kirjakaupassa. Englanninkielisiä Itämeri-kuvateoksia on muutamia. Ainakin Heikki Willamon Itämeri-kirjoja on muistaakseni käännetty englanniksi.

    Tähän lajistoon liittyvään kieliongelmaan törmää usein. Ymmärrän oikeastaan aika hyvin, että latinaa käytetään edelleen lajinimistä puhuttaessa. Latinankieliset nimet kun ovat yhteisiä kaikille, mutta en minä ainakaan muista millään tällaisia erikoisnimiä muilla kielillä.

    Mitä tulee Itämeri-kiertomatkaan ja oman kirjahyllyn antimiin, samaan pyrin minäkin, joskin hankaluuksia saattaa olla edessä ja tarpeen saattaa olla tehdä ihan pieni vierailu antikkaan tai sukulaisten kirjahyllyyn. Mutta ei oteta tätä kulttuurimatkailua liian vakavasti. Matkataan sinne minne helposti päästään.

    VastaaPoista