Kun vanha kenraali käski piikatytön sänkyynsä, molempien elämä muuttui. Tällä kertaa raskaaksi tullutta piikaa ei naitettu pois silmistä lähiseudun talonpojalle vaan kenraalille itselleen. Tätä alkaa perhe-elämä, jossa eri osapuolet ovat vuorotellen niskan päällä. Yksinäisyys vaivaa sekä aikuisia että lapsia, jotka kasvavat sisäoppilaitoksissa täyttämään omaa osaansa seurapiireissä.
Jascha Golowanjukin kirja Outona omassa maassa kertoo 1800-luvun lopun venäläisestä ylhäisöstä. Kaikkine käänteineen kirja alkaa tuntua jotenkin laskelmoidulta. Luin kirjan puoleen väliin ja pidin viikon taukoa. Aika kului kirjassakin: lapset kasvoivat, aikuiset vanhenivat. Kirjan jälkimmäinen puolisko kertoo nuorison vaiheista, minkä tekee kiinnostavaksi se, että alussa tutustuttiin heidän vanhempiinsa.
Kirjassa kuvataan 450 sivua venäläistä kansanluonnetta ja elämänmenoa, vietetään jouluja ja pääsiäisiä, syödään venäläisiä herkkuja ja juodaan vodkaa. Kaiken tämän jälkeen kirjan päähenkilöt istuvat alas ja miettivät, että oikeastaan he ovat aina olleet outoja omassa maassa. Ainakaan minulle tämä johtopäätös ei auennut, vaikka se oli nostettu kirjan nimeksi myös alkuperäisellä kielellä.
Golowanjuk syntyi Samarkandissa ja päätyi Ruotsiin erilaisten vaiheiden kautta. Hän oli tuottelias kirjoittaja ja yksi Ruotsin kirjaston ahkerimmin lainattuja kirjailijoita. Minunkin hyllyssäni on puoli tusinaa Golowanjukia. Arvostin tässä kirjassa Golowanjukin tarinointia sukupolvesta toiseen, mutta lopulta kirja ei pääty mitenkään. Luulisi, että kirjailija, joka pukkaa kirjan vuodessa ja kirjoittaa sujuvasti satoja sivuja, saisi tarinan myös päätettyä.
Kirja pähkinänkuoressaKirjailija: Jascha Golowanjuk
Nimi: Outona omassa maassa
Alkuperäinen nimi: Främling i eget land (1942)
Suomentanut: Eeva-Liisa Manner
Kustantaja: Suomen Kirja (1946)
Mian arvio: **
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti