Ilon varjot

"Dance of the Happy Shades" on kanadalaisen Alice Munron ensimmäinen novellikokoelma, vuodelta 1968. Teos voitti heti Governor General's -palkinnon, joka on Kanadan tärkein kirjallisuuspalkinto. Sittemmin Munrolta on ilmestynyt 15 novellikokoelmaa (näistä 8 on suomennettu), hän voitti vuoden 2009 kansainvälisen Man Booker -palkinnon (koko tuotantonsa perusteella) ja hänelle on jo pitkään odotettu Nobel-palkintoa.



Teoksessa on 15 novellia, jotka ovat tiiviitä, vain noin 10-sivuisia. Niissä kuvataan pikkukaupunkeja Kanadan eteläosissa, tavallisia ihmisiä köyhissä oloissa ja tuokioita, jotka paljastavat jotakin henkilöiden elämästä tai tulevaisuudesta. Päähenkilönä on usein lapsi tai nuori, joka ensimmäistä kertaa ymmärtää jotakin olennaista häntä ympäröivästä maailmasta.

Munron novelleissa ei päällisin puolin tapahdu paljoa. Niitä onkin kuvailtu "tsehovilaisiksi", pitkitetyiksi tuokiokuviksi, joissa tapahtumat ovat lähinnä henkilöiden sisäisiä, mutta heille itselleen sitäkin merkityksellisempiä.

Jokainen novelli koskettaa, jokaisesta henkilöstä haluaisi lukea lisää, jokaisessa miljöössä viivähtää pidempään. Hyvä esimerkki kirjan tarinoista on "Boys and Girls", jossa nuori tyttö ymmärtää vähitellen sen, mitä tarkoittaa olla tyttö, niin hyvässä kuin pahassakin:

"The word girl had formerly seemed to me innocent and unburdened, like the word child; now it appeared that it was no such thing. A girl was not, as I had supposed, simply what I was; it was what I had to become. It was a definition, always touched with emphasis, with reproach and disappointment. Also it was a joke on me. Once Laird and I were fighting, and for the first time ever I had to use all my strength against him; even so, he caught and pinned my arm for a moment, really hurting me. Henry saw this, and laughed, saying, "Oh, that there Laird's gonna show you, one of these days!" Laird was getting a lot bigger. But I was getting bigger too."

Kirja pähkinänkuoressa

Nimi: Dance of the Happy Shades
Kirjailija: Alice Munro
Kustantaja: Vintage (1968)

Asteriinan arvio: ****½