maanantai 12. maaliskuuta 2012

Liian kaunis mies

Ruusu-unelma
1900-luvun alussa Venäläinen Baletti hurmasi Euroopan. Venäläisen Baletin kiertue oli todellinen taiteen – musiikin, koreografian, lavasteiden ja pukujen – synteesi, joka rakennettiin joka kerta uudestaan ja kuljetettiin paikasta toiseen. Tähtinä loistivat prima ballerinat sekä painovoimaa uhmaava, intensiivinen Vaslav Nižinski. Androgyyni esiintyjä vaikutti jopa naisten muotiin omilla esiintymisasuillaan ja meikeillään. Sekä naiset että miehet juoksivat hänen perässään.


Faunin iltapäivä
Nižinski oli fyysisesti täydellinen mies, ja enemmänkin, sillä hänen nilkkansa olivat muodostuneet erikoisella tavalla, mikä osaltaan mahdollisti huimat hypyt ja loikat. Sanon osaltaan, sillä perustan loi ankara harjoittelu. Hän pääsi 9-vuotiaana Pietarin Keisarilliseen Balettikouluun, jossa tanssijoita kasvatettiin kuin lämminverisiä hevosia. Myös loistonsa päivinä Nižinski harjoitteli koko ajan.
 
Venäläinen Baletti oli taiteellinen ja poliittinen voima, joka kukoisti ryhmän yhteishengestä ja lakastui yksilöiden riidoista. Nižinskin liekki oli kirkas, mutta se paloi vain kymmenen vuotta. Romola Nijinskyn kirjoittama elämäkerta kertoo kiehtovasta maailmasta, jota ei enää ole. Venäläisen Baletin esityksiä ei aikoinaan filmattu, vaikka se olisi ollut teknisesti mahdollista.

Romola Nijinskyn kirjoittamassa elämäkerrassa vaihtelee puute ja loisto sekä viha ja rakkaus. Luin kirjaa vähän varauksella, sillä sain vaikutelman, että se kertoo tapahtumat ehkä liian yksipuolisesti.  Taustoja selvitellessäni vaikutelma osoittautui oikeaksi. En rankaise Romola Nijinskyä luonteesta vaan hyvän tarinan pilaamisesta. Sama se, että hän ei ollut tyttärensä (tai monen muun) kanssa puheväleissä. Lukukokemuksen pilaa se, ettei hän edes mainitse toista tytärtään. Sellaisen seikan "unohtaminen" asettaa koko kirjan uskottavuuden melko epäedulliseen valoon.

Kirja pähkinänkuoressa

Nimi: Nižinski sekä Nižinskin viimeiset vuodet
Tekijä: Romola Nijinsky

Alkuperäiset teokset: Nijinsky (1933) & The Last Years of Nijinsky (1952)
Kustantaja: Otava (1984)

Mian arvio: **

2 kommenttia:

  1. Nijinsky oli eittämättä varsin kiinnostava persoonallisuus ja olisi mukava lukea hieman vähemmän värittynyt elämäkerta tästä suuresta tanssijasta. Baletti on kurinalaisuutensa ja herkkyytensä vuoksi varsin mielenkiintoinen taiteenlaji ja balettitanssijoissa on jotain vangitsevaa ja samalla mystistä.

    VastaaPoista
  2. Yksi nuoruuteni suurista ihastuksista oli Mihail Baryshnikov, kaunis mies, joka liikkui kuin gasellin ja pantterin yhdistelmä. En siis yhtään ihmettele aikalaisten hullaantumista Nijinskiin.

    Elämäkerrat ovat aina värittyneitä, ja eritoten läheisten kirjoittamat. Ehkä onkin parempi, että kirjoittajan näkökulma on räikeästi näkyvillä, jolloin lukija ei erehdy kuvittelemaan että kyseessä on jonkinlainen totuudellinen esitys henkilön elämästä. Elämäkertojen alkusivuille pitäisi vaatia listaus: ihmiset, joita kirjoittaja ei siedä, sekä taloudelliset riippuvaisuudet.

    VastaaPoista