lauantai 2. huhtikuuta 2011

Haukotuksen parantava voima

Kirjassa How God Changes Your Brain ("Kuinka Jumala muuttaa aivojasi", Andrew Newberg & Mark Robert Waldman) johtava neurofysiologi kertoo uusista tutkimuksista, joiden mukaan meditointi (uskonnollinen taikka ei) on terveellistä. Vain 12 minuutin päivittäinen meditointi paransi koehenkilöiden keskittymiskykyä ja muistia jo 8 viikon aikana, ja näiden aivokuvissa voidaan nähdä kuinka tietyt, samat osat aivoista rentoutuvat ja toiset aktivoituvat mietiskelyn aikana (kuten myös niin katolisten nunnien rukoilun kuin buddhalaisten munkkienkin meditoinnissa).
Kirjan kirjoittajakaksikosta toinen on ateisti, toinen kristitty, ja heidän mielestään kirjassa esitellyt tulokset ovat relevantteja aivan kaikille ihmisille, uskontoon tai maailmankatsomukseen katsomatta. Meditointi vahvistaa pysyvästi aivoissa alueita, jotka vähentävät ahdistusta ja masennusta, lisäävät sosiaalisia kykyjä ja empatiaa, ja parantavat kognitiivisia ja älyllisiä toimintoja. (Nämä aivojen eri osa-alueet esitellään kirjassa, ja ote on muutenkin melko tieteellinen.)
Kirjassa listataan 8 parasta tapaa kehittää aivojaan (mukana listalla ei ole ravinto eikä riittävä uni, näistä on muussa kirjallisuudessa enemmän), käänteisessä tärkeysjärjestyksessä:
8. Hymyily
Vaikka aihetta hymyilyyn ei olisikaan, toiminto auttaa pitämään aivot positiivisessa mielentilassa. Lisäksi muut ihmiset kohtelevat hymyilijää vastaavasti ystävällisemmin ja anteliaammin. Kun hymyilee kassajonossa tai hississä, myös ympärillä olevat ihmiset rentoutuvat.
7. Älyllinen aktiivisuus
Melko itsestään selvää, että aivojen käyttäminen pitää ne kunnossa. Muistiharjoitukset, strategiapelit, nopeutta vaativat tehtävät: mitä vaativampia, sen parempi. Erityisesti vanhempien ihmisten kannattaa lukea paljon, opiskella, jne.
6. Tietoinen rentoutus
Tarkoitus on käydä ajatuksella läpi kaikki ruumiinosat, ja vähentää lihasjännitystä. Miellyttävä musiikki nopeuttaa rentoutumista. Myös yksinkertainen, toistuva, itselle miellyttävä ja merkityksellinen toiminto voi saattaa syvään rentoustilaan, esimerkiksi neulominen, instrumentin soittaminen tai liikuntasuoritus.
5. Haukottelu
Vahvistaa aivoissa alueita, jotka liittyvät huomiointikykyyn ja empatiaan. Haukottelu rentouttaa hetkessä, ja lisäksi se tekee valppaaksi ja keskittyneeksi nopeammin kuin mikään meditointitekniikka. Haukottelu mm. alentaa stressiä, parantaa lihaskontrollia ja lisää mielihyvän tunnetta.
4. Meditointi
Meditoinnin aikana vapautuu stressinvastaisia hormoneja ja neurokemikaaleja, sekä dopamiinia ja serotoniinia, jotka lisäävät mielihyvää ja vähentävät masennusta. Noin 20-60 minuutin päivittäinen mietiskely auttaa keskittymään, parantaa muistia ja lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia.
3. Aerobinen liikunta
Liikunta vahvistaa niin aivoja kuin kroppaakin. Jos olet iältäsi 18-90, liikunta pidentää elinikääsi. Ja mitä rankempaa liikunta on, sen parempi. Liikunta voidaan myös nähdä eräänlaisena meditaationa, koska se vaatii pitkäaikaista keskittymistä ja määrätietoista vartalonhallintaa ja hengittämistä. Liikunta rentouttaa ja lisää myös henkistä hyvinvointia.
2. Keskustelu muiden kanssa
Kieli ja ihmisaivot ovat kehittyneet yhdessä, ja kielellisten kykyjen harjoittaminen on tärkeää aivojen toiminnan kannalta. Dialogi edellyttää sosiaalista kanssakäymistä, ja mitä enemmän sosiaalisia sidoksia meillä on, sitä vähemmän kognitiiviset kykymme heikkenevät iän myötä. Kannattaa keskustella abstrakteista aiheista kuten harmonia ja maailmanrauha, ja pohtia vaikka evoluutiota ja tulevaa vuosisataa. Tärkeää on kuitenkin pidättäytyä riitelystä ja vihaisesta väittelystä, jotka puolestaan lisäävät stressiä ja ovat haitallisia aivoille.
1. Usko
Olipa uskon kohde mikä tahansa, se lisää toivoa, optimismia ja luottamusta positiiviseen tulevaisuuteen. Uskonasioissa ei ole varmoja totuuksia, mutta tunnetusti positiivisuus esimerkiksi lumelääkkeiden muodossa voi parantaa. Mayo Clinicin tutkimusten mukaan positiivinen ajattelu vähentää stressiä, auttaa vastustamaan flunssia, alentaa verisuonitautien riskiä ja parantaa toimintakykyä vaikeina aikoina.

Kirjassa opastetaan yksityiskohtaisesti meditointiin ja rentoutustekniikoihin. Paljon tilaa annetaan myös niin sanotulle lempeälle kommunikaatiolle (compassionate communication), jonka avulla voidaan ratkaista ristiriitatilanteita, lähentyä ja ymmärtää muita ihmisiä, ja kohdata perheenjäseniä syvemmällä tasolla. Yksi tärkeistä neuvoista on hengittää syvään, kuunnella paljon, ja puhua vähän. [Hah, tämän kun muistaisi!]
Lisäksi kirjassa on kiinnostavaa pohdintaa uskonnonvastaisuudesta; aiheesta, josta on viime aikoina julkaistu paljon kirjoja, bestsellereitäkin (mm. Richard Dawkins, Sam Harris, Christopher Hitchens). Näissä pidetään uskontoa terveydelle haitallisena, mutta Newbergin ja Waldmanin psykologiset, sosiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset antavat aivan päinvastaisia tuloksia. Heidän mukaansa ongelma ei ole uskonto, vaan autoritäärisyys yhdistettynä haluun pakottaa muut hyväksymään oma ideologia. 1900-luvulla kymmeniä miljoonia ihmisiä on tapettu epäuskonnollisten ja uskonnonvastaisten hallintotapojen käsissä, ja paljon vähemmän autoritäärisen jumalan nimissä. (Jopa puolella itsemurhapommittajista on ollut puhtaasti poliittinen tai sosiaalinen motivaatio.) Kuitenkin niin uskonnollisilla kuin poliittisillakin organisaatioilla voi olla varjopuolensa, etenkin silloin kun niiden kannattajien mukaan on olemassa vain yksi absoluuttinen totuus. Kun tällaiset yksilöt lyöttäytyvät yhteen, syntyy alitajuisesti "me vastaan muut" -ajattelutapa, joka neurologisesti synnyttää pelkoa ja vihaa toisinajattelevia kohtaan. Ja neurofysiologisesti on todistettu, että kun kohtaamme vihaiset kasvot tai kuulemme vihaisia sanoja, aivomme alkavat synnyttää stressikemikaaleja, jotta voimme taistella tai paeta. Viha synnyttää vihaa, ja mitä vihaisemmaksi ihmisryhmä tulee, sitä todennäköisempää on väkivalta. Viime vuosikymmeninä pelkoon pohjautuvat ääriuskonnot ja poliittiset ryhmittymät ovat kasvattaneet voimaansa ja suosiotaan, ja vaikka niiden määrä onkin ollut vähenemään päin, monien kansainvälisten johtohahmojen mielestä jotkin näistä fundamentalistiryhmistä ovat aitoja uhkia maailmanrauhalle. Tämän kirjan kirjoittajien mukaan vihollinen ei ole uskonto, vaan viha, vihamielisyys, suvaitsemattomuus, separatismi, ääri-idealismi ja ennakkoluuloinen pelko - olipa se maallista, uskonnollista tai poliittista. (Fundamentalismia voidaan parhaiten kitkeä koulutuksen avulla, ja esittämällä muita ideoita: mitä enemmän henkilö kuulee, lukee ja ajattelee muita ideoita, sitä enemmän ne juurtuvat mieleen, ja ajan kanssa epäluottamus toisin ajattelevia kohtaan alkaa vähentyä.)
Niin ja siitä haukottelusta vielä: hengitä syvään ja haukottele, vaikkei siltä tuntuisikaan. Noin 5 tai 6 tekohaukotuksen jälkeen alkaa varmasti haukotuttaa aivan oikeasti. Haukottele 12-15 kertaa ja pidä muutaman sekunnin tauko näiden välissä. Haukottele ennen tärkeää koetta tai kokousta, tai jos joudut vaikeaan tilanteeseen. Aerobisen liikunnan aikana haukottelu lisää motorista koordinaatiota.
Kirja pähkinänkuoressa
Kirjailija: Andrew Newberg & Mark Robert Waldman
Nimi: How God Changes Your Brain
Kustantaja: Ballantine Books (2009)
Asteriinan arvio: ***

7 kommenttia:

  1. Kiinnostavia näkökulmia, joista kaikista en ole samaa mieltä. Minulle jäi tuosta uskonnonvastaisuus-osiosta sellainen mielikuva, että uskontoa tarkastellaan lähinnä yksityisenä ilmiönä, eikä politiikan ja kulttuurin osana, mitä uskonto myös on.

    Toisaalta, kuten naistutkimuksessa sanotaan: yksityinen on yleistä. Yksittäisten naisten mahdollisuus päättää omasta lisääntymisestään vaikuttaa paitsi perheen lasten koulunkäyntimahdollisuuksiin lopulta myös luonnonvarojen käyttöön koko maapallolla.

    VastaaPoista
  2. Uskonnonvastaisuus-osio oli hyvin pieni sivujuonne kirjassa - nostin sen esiin kannanotoksi tämänhetkiseen keskusteluun, joka välillä menee aikamoiseksi kiihkoiluksi, puolin ja toisin.

    Kirjassa luonnehditaan aivotutkimuksen kautta uskontoa ja sen merkitystä nimenomaan yksittäiselle ihmiselle, ja pidetään sitä täysin yksilöllisenä kokemuksena: kukin kokee ja mieltää jumalan omalla tavallaan, vaikka oman uskontonsa (tai ateisminsa) dogmi olisi mikä. (Tätä tutkittiin mm. pyytämällä eri-ikäisiä ja eri maailmankatsomuksen omaavia ihmisiä piirtämään jumala.) Kiihkoilu tästä kokemuksesta on siis mieletöntä. (Mutta kiihotukselle loistavaa maaperää, ikävä kyllä.)

    VastaaPoista
  3. Varmasti mielenkiintoinen kirja. Osa noista tavoista kehittää aivojaan ovat melko itsestäänselviä, mutta hymyily ja haukottelu olivat ihan uusi juttu. PItääkin ottaa käyttöön. Tiedossa hauskoja työpalavereita, kun hymyilen ja haukottelen koko ajan ;)

    En ole ajatellut uskoa tältä kannalta. Ihmisellä on hillitön tarve uskoa johonkin, mutta loppujen lopuksi ei ole merkitystä uskooko jumalaan, jahveen, allahiin, buddhaan, maailmanrauhaan, rahaan vai tikku-ukkoon. Kunhan siis uskoo johonkin. Uskonto ja usko ovat mielestäni eri asioita. Uskonto on ihmisen luoma poliittis-kulttuurinen järjestelmä, kun taas usko on henkilökohtainen kokemus, jonka sisältö on jokaisen itsensä määrittelemä ja kokema.

    Tuosta kiihkoilusta tuli mieleen. Umpivasemmistolainen, ateistinen ystävämme kävi joskus vapaa-ajattelijoiden (ateistinen poppoo) kokouksessa. Kokouksen kiihkomielisyys oli kuulemma ollut ihan fundamentalistitasoa.

    VastaaPoista
  4. Mieleni tekee kovasti puolustaa kirjoittajia, muistuttaa että tämä on vain minun näkemykseni, minun kapea tulkintani osasta kirjaa, ja minun suomennoksenikin. Mutta näinhän se on kaikessa kirja-arvostelussa! Faktakirjan kohdalla se vain tuntuu vieläkin vaarallisemmalta. Kuin väittäisin, että Ylpeys ja ennakkoluulo on vain tapakomedia englantilaisen yläluokan elämästä, tai ainoastaan nuoren naisen kehitystarina, taikka pelkästään yltiöromanttinen, vanhanaikainen kosiokertomus. Mutta luotan lukijoihin, enkä kiusauksesta huolimatta lisää disclaimereita tekstiini (tämän enempää).

    VastaaPoista
  5. Hymyilystä ja haukotuksesta:

    Koirat pyrkivät haukottelulla rauhoittamaan itseään ja vastapuolta hämmentävissä tilanteissa tai siloin kun vastapuoli on vihainen.

    Haukuttelu ja hymyily myös tarttuvat. Usein ajatellaan, että hymy/nauru lähtee ilosta ihmisen sisältä ja näkyy kasvoilla hymynä. Ilo voi tulla myös ulkoapäin: kun näkee jonkun nauravan, myös omat suupielet nousevat ylös ja hyvä tuuli tuntuu sisällä. Tämän huomaa erityisesti lasten kanssa tai kun naurattaa vauvoja ihan vaan sen takia, että se on hauskaa.

    VastaaPoista
  6. Tästä koirien haukottelusta ja muista rauhoittavista eleistä on kirjoitettu varmaan monta kirjaa, mutta muistan lukeneeni aikoinaan Turid Rugaasin kirjan Rauhoittavat eleet. En nyt muista kuinka monta rauhoittavaa elettä koirilla oli kirjan mukaan, mutta monta kuitenkin. Oma terrierini on kova innostumaan ja on huvittavaa huomata miten se koittaa aina rauhoitella itseään haukottelemalla ja venyttelemällä. Toinen koirani taas irvistelee iloissaan, joka aiheuttaa välillä väärinymmärryksiä toisten koirien kanssa. Osa koirista tulkitsee irvistyksen hyökkäävänä, vaikka tämä koira on vain iloinen. Ja rähinähän siitä sitten tulee.

    Testasin muuten tuota haukotteluharjoitusta. En tiedä mitä se teki aivoilleni, mutta kyllä tekohaukottelulla sai aikaan oikean haukotuksen. Pitänee testata stressitilanteessa, jos vaikka auttaisi.

    VastaaPoista
  7. Koirakommenteista tuli mieleeni vanha hyvä teksti, joka on kyllä elämänfilosofioista parhaimpia.

    Dog Philosophy:
    1. Never pass up the opportunity to go for a joy ride.
    2. Allow the experience of fresh air and the wind in your face to be pure ecstasy.
    3. When loved ones come home, always run and greet them.
    4. When it's in your best interest, always practice obedience.
    5. Let others know when they've invaded your territory.
    6.Take naps and always stretch before rising.
    7. Run, romp and play daily.
    8. Eat with gusto and enthusiasm.
    9. Be loyal.
    10. Never pretend to be something you're not.
    11. If what you want lies buried, dig until you find it.
    12. When someone is having a bad day, be silent, sit close by and nuzzle them gently.
    13. Delight in the simple joys of a long walk.
    14. Thrive on attention and let people touch you.
    15. Avoid biting when a simple growl will do.
    16. On hot days, drink lots of water and lie under a shady tree.
    17. When you're happy, dance around and wag your entire body.
    18. No matter how often you are criticized, don't buy into the guilt thing and pout. Run right back and make friends.

    VastaaPoista