Kirjassa How God Changes Your Brain ("Kuinka Jumala muuttaa aivojasi", Andrew Newberg & Mark Robert Waldman) johtava neurofysiologi kertoo uusista tutkimuksista, joiden mukaan meditointi (uskonnollinen taikka ei) on terveellistä. Vain 12 minuutin päivittäinen meditointi paransi koehenkilöiden keskittymiskykyä ja muistia jo 8 viikon aikana, ja näiden aivokuvissa voidaan nähdä kuinka tietyt, samat osat aivoista rentoutuvat ja toiset aktivoituvat mietiskelyn aikana (kuten myös niin katolisten nunnien rukoilun kuin buddhalaisten munkkienkin meditoinnissa). Kirjan kirjoittajakaksikosta toinen on ateisti, toinen kristitty, ja heidän mielestään kirjassa esitellyt tulokset ovat relevantteja aivan kaikille ihmisille, uskontoon tai maailmankatsomukseen katsomatta. Meditointi vahvistaa pysyvästi aivoissa alueita, jotka vähentävät ahdistusta ja masennusta, lisäävät sosiaalisia kykyjä ja empatiaa, ja parantavat kognitiivisia ja älyllisiä toimintoja. (Nämä aivojen eri osa-alueet esitellään kirjassa, ja ote on muutenkin melko tieteellinen.)
Kirjassa listataan 8 parasta tapaa kehittää aivojaan (mukana listalla ei ole ravinto eikä riittävä uni, näistä on muussa kirjallisuudessa enemmän), käänteisessä tärkeysjärjestyksessä:
8. Hymyily
7. Älyllinen aktiivisuus
6. Tietoinen rentoutus
5. Haukottelu
4. Meditointi
3. Aerobinen liikunta
2. Keskustelu muiden kanssa
1. Usko
Kirjassa opastetaan yksityiskohtaisesti meditointiin ja rentoutustekniikoihin. Paljon tilaa annetaan myös niin sanotulle lempeälle kommunikaatiolle (compassionate communication), jonka avulla voidaan ratkaista ristiriitatilanteita, lähentyä ja ymmärtää muita ihmisiä, ja kohdata perheenjäseniä syvemmällä tasolla. Yksi tärkeistä neuvoista on hengittää syvään, kuunnella paljon, ja puhua vähän. [Hah, tämän kun muistaisi!]
Lisäksi kirjassa on kiinnostavaa pohdintaa uskonnonvastaisuudesta; aiheesta, josta on viime aikoina julkaistu paljon kirjoja, bestsellereitäkin (mm. Richard Dawkins, Sam Harris, Christopher Hitchens). Näissä pidetään uskontoa terveydelle haitallisena, mutta Newbergin ja Waldmanin psykologiset, sosiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset antavat aivan päinvastaisia tuloksia. Heidän mukaansa ongelma ei ole uskonto, vaan autoritäärisyys yhdistettynä haluun pakottaa muut hyväksymään oma ideologia. 1900-luvulla kymmeniä miljoonia ihmisiä on tapettu epäuskonnollisten ja uskonnonvastaisten hallintotapojen käsissä, ja paljon vähemmän autoritäärisen jumalan nimissä. (Jopa puolella itsemurhapommittajista on ollut puhtaasti poliittinen tai sosiaalinen motivaatio.) Kuitenkin niin uskonnollisilla kuin poliittisillakin organisaatioilla voi olla varjopuolensa, etenkin silloin kun niiden kannattajien mukaan on olemassa vain yksi absoluuttinen totuus. Kun tällaiset yksilöt lyöttäytyvät yhteen, syntyy alitajuisesti "me vastaan muut" -ajattelutapa, joka neurologisesti synnyttää pelkoa ja vihaa toisinajattelevia kohtaan. Ja neurofysiologisesti on todistettu, että kun kohtaamme vihaiset kasvot tai kuulemme vihaisia sanoja, aivomme alkavat synnyttää stressikemikaaleja, jotta voimme taistella tai paeta. Viha synnyttää vihaa, ja mitä vihaisemmaksi ihmisryhmä tulee, sitä todennäköisempää on väkivalta. Viime vuosikymmeninä pelkoon pohjautuvat ääriuskonnot ja poliittiset ryhmittymät ovat kasvattaneet voimaansa ja suosiotaan, ja vaikka niiden määrä onkin ollut vähenemään päin, monien kansainvälisten johtohahmojen mielestä jotkin näistä fundamentalistiryhmistä ovat aitoja uhkia maailmanrauhalle. Tämän kirjan kirjoittajien mukaan vihollinen ei ole uskonto, vaan viha, vihamielisyys, suvaitsemattomuus, separatismi, ääri-idealismi ja ennakkoluuloinen pelko - olipa se maallista, uskonnollista tai poliittista. (Fundamentalismia voidaan parhaiten kitkeä koulutuksen avulla, ja esittämällä muita ideoita: mitä enemmän henkilö kuulee, lukee ja ajattelee muita ideoita, sitä enemmän ne juurtuvat mieleen, ja ajan kanssa epäluottamus toisin ajattelevia kohtaan alkaa vähentyä.)
Niin ja siitä haukottelusta vielä: hengitä syvään ja haukottele, vaikkei siltä tuntuisikaan. Noin 5 tai 6 tekohaukotuksen jälkeen alkaa varmasti haukotuttaa aivan oikeasti. Haukottele 12-15 kertaa ja pidä muutaman sekunnin tauko näiden välissä. Haukottele ennen tärkeää koetta tai kokousta, tai jos joudut vaikeaan tilanteeseen. Aerobisen liikunnan aikana haukottelu lisää motorista koordinaatiota.
Kirja pähkinänkuoressa