Kirjoista eroon

Kirjahyllykeskustelussa on jo todettu, että loputtomasti ei kirjoja kotiin mahdu. Olenkin vähitellen pyrkinyt evoluoitumaan kirjahullusta lukutoukaksi niin, että fyysisiä kirjoja ei tulisi jatkuvasti lisää. Pyrin lukemaan kirjani Kindlellä, lainaamaan kirjastosta ja kavereilta, ja olen alkanut myös vähitellen luopua kirjoistani.

Harrastaako kukaan bookcrossingia? Idea vapautetuista kirjoista on mielestäni loistava, mutta en jaksa innostua ylenmääräisestä verkostoitumisesta myös tällä elämän alueella. Voisin hyvin jättää kirjoja löydettäväksi, mutta en ole kiinnostunut seuraamaan niiden kohtaloa. Tämä ei tietenkään ole välttämätöntä, mutta vielä en ole krossausta kokeillut.

Olen viime aikoina alkanut antaa kirjojani lahjaksi. Tykkään antaa lahjoja, mutta en halua saattaa lahjan vastaanottajaa kiusalliseen tilanteeseen ("mitä se nyt noin, pitääkö mun antaa sille kans jotain?"). Siispä olen antanut omasta hyllystäni lahjaksi kirjan, josta uskon lahjansaajan pitävän. Käytetyllä kirjalla ei ole juurikaan rahallista arvoa, joten siinä on ihan oikeasti ajatus tärkein. Kun annan pois itselleni tärkeän kirjan, annan kuitenkin toiselle jotakin arvokasta. Kirjan uusi omistaja saattaa löytää itselleen jotakin uutta, mihin ei olisi muuten törmännyt, ja minun hyllyyni tulee uuden kirjan mentävä aukko.

Lastenkirjoja meille tosin tulee koko ajan lisää, etenkin kun keksin loistavan lahjomistavan, anteeksi, siis kannustimen: tytär lakkasi saman tien herättämästä minua yöllä (etsimään unikaveria, vilkkuvaa valoa, parempia unia, jne.) kun lupasin tarran aina kun nukkuu koko yön omassa sängyssään, ja viiden tarran jälkeen uuden kirjan.

Kun meillä oli viimeksi lastenkutsut, järjestin lelunkierrätyksen samalla: kukin lapsi toi mukanaan käytetyn lelun lahjapaketissa (ehjän, noin 5 euron arvoisen tavaran), ja lähtiessään jokainen pieni vieras sai itselleen yllätyspaketin. Osassa paketeista oli kirjoja, ja ensi kerralla tämän voisikin järjestää kirjavaihtona.

Ja ei kun paketoimaan seuraavaa kirjalahjaa!

Kirjatalo

Kuva: Miler Lagos

Haluaisitteko asua kirjatalossa? Kolumbialainen taiteilija Miler Lagos on luonut "Home" -taideteoksensa asettelemalla kirjoja majamaiseksi rakennelmaksi.

Kirjahullun huushollista löytyy ainakin vino pino sellaisia kirjoja, jotka eivät mahdu kirjahyllyyn ja joita ei tule enää luettua. Ehkä tätä ajatusta voisi hyödyntää vaikkapa lasten salamajojen rakentelussa?

Molemmin puolin

Myönnän. Minulla on yksi pahe, nimittäin kuukausittain ilmestyvä Architectural Digest –lehti.

Minulla on Architectural Digestejä muutama metri, varhaisemmat 1980-luvulta ja uusin tänään ostettu. AD:n esittelemät sisustukset ovat kauheita, hienoja ja kauhean hienoja. Välillä sisustuksissa korostuvat taulut, välillä kirjat, mutta yleensä molemmat mahtuvat saman katon alle. Uusimmassa lehdessä on hienosti järjestettyjä kirjahyllyjä joka huushollissa, monessa paikassa takan molemmin puolin.

Parempia kirjahyllyjä

Kuva: Incidental Comics / Grant Snider

Lastenhuoneeseen

Ystäväni pikkupoika sai huoneeseensa aivan mahtavan kirjahyllyn. Kuka voisi vastustaa tällaista?

Kuvan hylly on teetetty mittojen mukaan Kiinassa, jossa Ryan (kuvassa) asuu, mutta eiköhän kädentaitoja löydy kotimaastakin.

Ohje: http://ana-white.com/2011/10/book-or-magazine-ladder-shelf

Huonotapaisille lukijoille

Lisää aiheesta Bookshelf -blogissa.

Kirjahullu harjoittaa kirjojen suhteen moniajoa, mutta tekee tämän valitettavan hutiloiden. Kirjaparat kärsivät yöpöydällä huonosta kirjanpidosta, kun ovat rivosti selällään tai mahallaan. Tai sitten joku epämääräinen kuitti toimittaa kirjamerkin virkaa. Onneksi joku jossain on keksinyt tähänkin ongelmaan nerokkaan ratkaisun: keskeneräisten kirjojen telineen. Tässä telineessä eivät kirjaparkojen selkämykset taitu, eikä jouduta ongelmiin liimausten kanssa. Ja vältytäänpä tämän avulla hiirenkorviltakin.

Hyvää naistenpäivää kaikille!

Kirjakylpy

Kirjahullu rakastaa kirjoja, mutta haluaisitko sinä kylpeä kirjoissa? Taiteilija Vanessa Mancini vie lukuhetken uudelle tasolle.

Kiinnostuitko? Lue lisää Bookshelf-blogista.

Pornoa

Anteeksi raflaava otsikko, se ei ole oma ideani. Pehmopornoa sitä kaipaaville on tarjolla Päivi Sihvolan kirjassa Kuume, mutta kirjanystävien oma hard core -pornoblogi löytyy seuraavasta osoitteesta:

http://bookshelfporn.com/

----------------------------------------------------------------
Varoitus:
Saattaa aiheuttaa vastustamatonta himoa järjestellä
omat kirjahyllyt (ja koko asunto) uusiksi.
----------------------------------------------------------------

Blogissa on kuvia myös kirjakaupoista, ja niistä suosikkini on aivan ehdottomasti Eleftheroudakis Ateenassa: kahdeksan kerrosta, kukin erilaisiin kirjoihin erikoistunut ja yläkerrassa kahvio - tämä on vähintäänkin lukutoukan ilotalo. Kinokuniya on levinnyt ketjuksi ympäri maailman, mutta Tokion Shinjukun pääkauppa ainakin on valtava, seitsemän kerrosta, lisäsiipiä, ihmisiä... Kannattaa käyttää portaita, sillä hissi on aina tupaten täynnä.

Nykyään tilaan lähes kaikki kirjani verkosta (ja luenkin suurimman osan Kindlellä), mutta kirjakaupat ovat kauppojen aatelia, aina!

Kirjahyllyt järjestykseen!

Löysimme viimein Sen Oikean Kodin, paikan, jota kirjani olivat odottaneet kauan. Kaksi pitkää vuotta kirjat olivat olleet banaanilaatikoissa, lattiasta kattoon pinottuina niin, ettei niihin päässyt käsiksi vaikka miten olisi tehnyt mieli. Kun sitten kesällä vihdoin muutimme, odotin innolla että saisin laittaa kirjat omille paikoilleen, rakkaudella asetella järjestykseen, kauniisiin riveihin komeisiin kirjahyllyihin.

Sitten alkoi täydellisen kirjahyllyn metsästys, joka kesti puoli tuskaista vuotta. Uuden lasiovisen hyllykön lisäksi osa kirjoista löysi paikkansa vanhan perintö-Lundian hyllyiltä, osa Ikean lokerikoista. Lastenkirjat kaikki lastenhuoneeseen (alahyllyille katselukirjat, ylemmäs satukirjat), työhön liittyvät kirjat työhuoneeseen.

Mutta miten järjestää kirjahyllyt kolmessa eri huoneessa järkevästi niin, että kirjat löytyisivät helposti, olisivat loogisissa paikoissaan, ja mieluusti vielä kauniisti järjestyksessä? Millä kriteereillä yksittäinen kirja löytäisi paikkansa?

Alkoi siis kategorisointi ja kirjahyllyjen imukyvyn mittailu. Päätin jo aluksi että aakkostamaan en hyllyjäni lähtisi - äitini on tehnyt tämän, ja uudet kirjat aiheuttaisivat liikaa päänvaivaa kokoelmassa.

Tähän päädyin:

1. FAKTA

1.1 KUVAKIRJAT JA KIRJASARJAT

Nämä "näyttävät" kirjat kuuluvat olohuoneeseen, lasiovien taakse: taidekirjat, historiateokset, valokuvakirjat, kaupunkikirjat, elokuvakirjat, silta-aiheiset kirjat, nuottikirjat.

1.2 TAVALLISET FAKTAKIRJAT JA OPPAAT

Perusfaktakirjallisuus laitettiin työhuoneeseen, jossa alakategoriat kulkevat hyllyittäin. Näiden sisällä järjestys on koon mukaan: Lundian päädyt ovat avoimet, joten kookkaimmat kirjat pitävät reunapaikkaa. Aihepiirejä ovat esimerkiksi koirakirjat (meiltä löytyy 26 koirankoulutusopasta: ikävä kyllä yksikään koiristamme ei ole osannut lukea), matkaoppaat, self-help -kirjat, urheiluaiheiset kirjat, käsityökirjat, keittokirjat, lastenkasvatusoppaat (toivottavasti lapset oppivat pian lukemaan!), sanakirjat, eräoppaat, veneilykirjat, jne.

2. FIKTIO

2.1 KOVAKANTINEN FIKTIO

Kovakantiset romaanit sijaitsevat olohuoneen lasiovellisessa kaapistossa. Alakategoriat sijoittuvat eri hyllyille koon mukaan, ja hyllyn sisällä värijärjestykseen. Kokonaisuus on kauniin harmoninen, juuri mitä tavoittelin!

2.1.1 Kotimainen kovakantinen fiktio
Klassikot (kuten Kivet ja Kiannot) omilla hyllyillään, nykykirjailijat (kuten Kauraset ja Carpelanit) omillaan.

2.1.2 Ulkomainen kovakantinen fiktio
Kielen ja kirjoitusajankohdan mukaan järjestettyinä: suomennokset ja klassikot erillään nykykirjoista ja alkuperäiskielisistä. (Tänne kulkeutuivat lisäksi kovakantiset elämäkerrat. Eivät ole fiktiota ei, mutta eivät nyt mitään oppaita myöskään. Hankala rajatapaus!)

2.2 PEHMEÄKANTINEN FIKTIO
Pokkarit muuttivat kahteen Ikean hyllykköön, johon ne mahtuivat kuin mahtuivatkin kahdessa rivissä.

2.2.1 Suomenkieliset pokkarit
Sisältää sekä kotimaisten kirjailijoiden teokset että suomennetut, omilla hyllyillään toki.

2.2.2 Englanninkieliset pokkarit
2.2.2.1 Kirjallisuushistoriallisesti merkittävät englanninkieliset pokkarit
Shakespearet, E.M. Forsterit, D.H. Lawrencet, James Joycet, sekä lempinykykirjailijoideni eli Toni Morrisonin, Nick Hornbyn, Ian McEwanin kirjat eturivissä. Myös chick lit saa olla ylpeästi omalla hyllyllään.

2.2.2.2 Muut englanninkieliset pokkarit
Meillä taitaa olla koko Stephen Kingin mittava tuotanto, rakastin näitä 18-vuotiaana. Samoin laatikoista löytyi yllättäen Micheneriä, Clancya ja Crichtonia kasapäin. Nämä saavat olla takarivissä.

- - -
Yksittäinen kirja voi siis olla kategorisoitu sisällön, kansityypin, kielen, kansallisuuden, kirjallisuushistoriallisen merkittävyyden, koon ja värin mukaisesti! Onneksi näille ei tarvitse luoda hakujärjestelmää! Aivan ongelmaton tämä systeemi ei kuitenkaan ole: saman kirjailijan kirjoja kun voi olla sekä kovakantisina että pokkareina, englanniksi ja suomennettuina...

Miten teidän kirjahyllyt on järjestetty? Miten olet ratkaissut kategorisoinnin ongelmat? Kirjojen järjestely on hurjan hauskaa puuhaa, ja mieluusti kokeilen muitakin vaihtoehtoja! Kunhan aikaa jää muuhunkin... Ihan NÄIN pitkälle en halua mennä!

[Joku saattaa kysyä mitä teen kun kirjoja tulee lisää ja lisää. Pokkarit jäävät meillä jatkossa vähemmistöön, sillä aion keskittyä sähköisiin kirjoihin (kerron iki-ihanasta Kindlestäni jossakin vaiheessa). Käytän myös ahkerasti kirjastoa, joten toivon että ihan valtavia kirjalaatikoita en jatkossa tilaa. Mutta kun joskus näiden hyllyjen tila väistämättä loppuu, tulee luopumisen aika.]