Pidän myös juoksemisesta. Olen juossut muutaman maratonin, ja olen ylpeä tästä. Silti rakastan myös pikaisia pyrähdyksiä lähimetsässä, tasaista taivallusta saaristolaismaisemassa, intervallirääkkiä pururadalla, kilometrien keruuta kaupungin kaduilla, ja satunnaista lenkkiä juoksumatolla, äänikirjaa kuunnellen.
En lue pelkästään kirjoja, jotka haluan kertoa lukeneeni. Luen myös tyttöhömppää (chick lit), lentokenttien bestsellereitä, elämänhallintaoppaita, kuukaudenkirjoja, kirjoja jotka Kaikki Lukevat - ja jopa pidän niistä.
Odotukset eivät aina toteudu omassa lukukokemuksessa, ja yllätykset ovat etsijän suola. Pitihän Dan Brownin "Da Vinci -koodi" lukea, jotta voisi sitten nenänvartta pitkin kommentoida sen kaupallisuutta, epärealistisuutta ja heikkoja henkilökuvia. Olihan se toki kaikkea tätä, mutta en voinut laskea kirjaa käsistäni. Luin sitä mökillä aamiaispöydässä ja peiton alla helteellä - jopa rakkaan isoäitini harvinaisen visiitin aikana pidin kirjaa sylissäni ja luin salaa keskustelun lomassa. Puhdasta lukemisen riemua siis!
Hieman toisenlaisin odotuksin otin käteeni Elizabeth Gilbertin "Eat, Pray, Love" -kirjan. Ajattelin sen tarjoavan pohdintoja elämästä, maailman tilasta, hetkeen tarttumisesta. Odotin jotakin uutta, jonkinlaista syvällisyyttä. Mutta tunsin tulleeni petetyksi: kirjailija piti välivuoden, eli neljä kuukautta vuorollaan Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa, ja rahoitti reissunsa kirjoittamalla höyhenenkevyen stoorin siitä, miten hän tykkää herkutella ja meditoida ja rakastua. Olisi pitänyt vain katsoa se leffa.
Kirjailija: Dan Brown / Elizabeth Gilbert
Nimi: Da Vinci Code (2003) / Eat, Pray, Love (2006)
Kustantaja: Doubleday Group (2003) / Penguin (2006)
Asteriinan arvio: *** / *½
