Valittu pala

Neljä lyhennettyä menestysteosta samoissa tekonahkakansissa, tämähän on mainio idea! Mutta mikä on kohderyhmä, mietin, kun luin Valittujen Palojen Kirjavalioista Wilbur Wrightin Viidakon vankeja. Kerronta oli sujuvaa ja aihe kiinnostava, mutta 50 sivun jälkeen tuntui kuin lukisin nuorisokirjaa. Onneksi olin jo kirjan puolessa välissä, joten (yllätys, yllätys) onnellinen loppu tuli nopeasti vastaan. Kirjavalion muut kirjat jätin lukematta.

Luulin aluksi lukevani tosijuttua lentokoneen putoamisesta Kaakkois-Aasian viidakkoon, mutta eloonjääneiden persoonat aiheuttivat nopeasti epäilyksiä. Kenelläkään ei voi käydä niin hyvää tuuria, että pelastuu eläkkeellä olevan englantilaisen lentäjän ja paikallisen lentoemännän kanssa. Molemmilla hahmoilla oli kuitenkin kirjassa tarkoituksensa, sillä siihen aikaan oli vielä miesten ja naisten töitä. Myös viidakossa.

Periaatteessa selviytymistarinat ovat aina kiinnostavia kun miettii, mitä itse tekisi samassa tilanteessa. Ruokaa ja juomaa. Check. Ensiapulaukku. Check. Kompassi. Check. Varo käärmeitä. Check. Varo sissejä. Check. Löydä viidakkoon hylätty lentokone. Check. Kesytä norsu ja käytä sitä kiitoradan raivaamiseen. Check. Kasva pojasta mieheksi. Check.

Viidakon vangit on kaavamainen viihdejännäri, enkä usko tekeväni vääryyttä lukemalla siitä vain referaatin. Lukiessani mietin, että sujuvan lyhennelmän kirjoittaminen taitaa olla kovaa työtä. Ja jonkun tämäkin työ on tehtävä. Kunpa Valitut Palat olisi ymmärtänyt lyhentää Game of Thronesin Kirjavalioiksi, niin Lempeästi hullun urakka olisi ohi yhdessä illassa.

Kirja pähkinänkuoressa

Nimi: Viidakon vangit
Kirjailija: Wilbur Wright
Alkuperäinen nimi: Carter´s Castle (1983)
Suomentaja: Anna Roshier
Kustantaja: Valitut Kirjavaliot (1986)

Mian arvio: **