Pienelle pojalle

Lämpimät onnittelut pikku-Harukille ja koko Lempeästi Hullulle perheelle!! (Luin juuri Guardianin artikkelin Haruki Murakamista, ja kuulemma ainakin yksi lukija on ollut niin haltioitunut, että nimesi poikansa Harukiksi. Onneksi lapsilukumme on nyt täynnä, muuten voisi olla vaikea vakuuttaa mies nimen upeudesta. Malttamattomana odotan kuulevani tekikö "Norwegian Wood" näin suuren vaikutuksen Lempeästi Hulluun!)

"Iltalaulu Riikalle" on monesti kopioitu, mutta ainakin tämän äidin saa joka kerta kyyneliin.


Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
“No nyt se on elämässä.”

Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: “Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.”
Isä kysyi: “Näkyjäkös sinä näät?”
Ja minä: “No ihmeitä kyllä.”

Sinä olit se ihme tietysti
vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

“Sill’ on ripsissä tähdet säkenet”.
Isäs naurahti ja keksi:
“Sen varpaat on puolukan raakileet.”
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
“Tästä tulee kai hyvä ihminen”,
me puhuttiin toisillemme.

-Kaarina Helakisa-