Ei kun seikkailemaan. Viisikko murtautuu hämärämiesten asuntoon ja vaikka sieltä ei löydy mitään, niin yhtäkkiä puhelin soi. Vastaaja menee päälle ja raskauttavaa tietoa paljastuu. Että sattuikin! Välillä Jack ja Max ovat mukana pum-pum-leikeissä (oikeilla pyssyillä) ja ajavat takaa hämärämiesten autoja. Onneksi Jackilla on BMW, jota kirjassa hehkutetaan niin että lukijaa hävettää. Otteita takaa-ajokohtauksesta:
By then, she had disappeared from sight – but I knew that I could catch up by using some of the BMW´s superb performance. By paying enough money for his wheels, a person could do a sterling impersonation of a Grand Prix driver.
The BMW responded as if it could read my thoughts; left, right, a jab of brake, a touch of acceleration.
Because the BMW turned and accelerated so much better than the car I was chasing, I was catching up quickly.
After the last turn, the driver slammed on his brakes – trying, I suppose, to get me to drive into him and wreck my car. The BMW´s brakes were better, though, so the cars never touched. I silently thanked God that Susan had kept up with the car´s maintenance programme, just as I had.
Tosiaan, välit tulevan ex-vaimon kanssa ovat niin lämpimät, että autosta tai muustakaan ei ole riitaa. Viisikon ryhmädynamiikka herättää kuitenkin kysymyksiä, sillä Jackille kehittyy tunteita myös Tracya kohtaan. Eikä ihme, sillä molemmat naiset ovat kauniita ja älykkäitä, eikä yhtään mustasukkaisia. Heidät erottaa kirjassa se, että Susan on brunette ja Tracy blondi. Max ja Izzy taas ovat tosi mukavia kavereita.
Luin kirjaa hämmästyneenä eteenpäin ja loppuun saakka, sillä odotin että joku viisikosta paljastuu roistoksi. Näin ei käynyt, vaan kaikki mukavat ja kauniit ihmiset olivat hyviä ja kaikki typerät ja rumat ihmiset pahoja. En ole lukenut oikeita viisikko-kirjoja vuosikymmeniin, mutta olen varma, että ne ovat parempia kuin tämä nelikymppisten juppien seikkailu.
Kirja pähkinänkuoressa
Nimi: Open Skies
Kirjailija: Thomas Block
Kustantaja: New English Library (1990)
Mian arvio: *
